By: Simon Miphapa
1. Sadar Hills district chu Tangkun-Milong te'n tin-le-ha tho a anadoudal jieh uva anakimu lou ahi. Alangkhat ah Meilhei hon jong eipieh noum dieh lou u anahikit e. Meilhei te chihna ti ding ha phatmo ti ding ham hiche Sadar district hi Kuki te le Kacha Naga ho tatona a man ding atiu ahi. Achaina a abol uchu Kut koun a thenso ding tia thenso louva CM in adalhah a NSCN/UNC ho jieh ahi ti angoh chu ahitai. Ahinlah eiho'n jong "vala in ka thaang kakihet tai," ati bang chun kinahna ding thu iseikit tapou vin, hijieh chun akinepnau alhung tapoi.
*2. Pathen in eiho ding chun apha lam2 eigelpih uvin ahi.* Milong-Tangkun ho jong politics sangtah ahinbol tauvin, ahung kilietsah jah tauvin ahi. Government of India in historic Framework of Agreement ahinnei uchun Ei Kuki te titah louvin Meilhei te jong a nervous leo tauvin ahi. Hijieh chun eiho'n jong bol loichel ding inei choum pouvin, Pathen a itaonau bou ikisonpi tauvin ahi. Hijeh chun Meilhei-Milong in ei noise laitah uvin mi kineosah ho Pathen chun ithum sang uva tamjo eipie tauvin ahi. Aum lou umsah Pathen chun aumsa jong alahmang thei ahi jieh in kilietsah khaget uhite. Asouh jouse hi Meilhei sang a chingjo Government of India in Naga te problems solved bolna ding a asosah ahilam jong iya ihet ham!
3. Tua hi kilietsah ham hoitho kitiho hi man louhiel ding ahi.* Mi kinah jong kipapi lou ding, hahsatna touh ho jong itaopih diu phattah chu ahi. Tu situation hi ivet leh Tangkun-Milong le Meilhei ho kikah a hi suhmil thei louva kinahna chan aphah u ahitai. Hinkho kilahpihtona chan abol lou vang uvin Tangkun ho kitoldohna gari 20+ kihallhahpih kiti chu aban ichan hungsouh ding hitam tihi lung olmo louthei ahitapon ahi. Meilhei ho hi ajonchih kit uvin, Milong (Zalengrong) ho hi ahabol beh kit pouvin ahi. Divide and Rule hung kipan ahiye ti muthei ahi.
4. Meilhei hon Tangkun ho hi aitih a bolchah ding anati jing u ahin, ahivang chun thinglhang miho apankhom ding kichat jieh a anakhongaijiu ahi. Tua hi amaho against a district mithai hop a agahhop ule Noney mite, Kajong mite, Kangpokpi mite, Pherzawl mite, Tengnoupal mite akipah chieh un NSCN(IM)/Tangkun ho akipah tapouve. Hijieh chun Meilhei titah louvin athinglhang mi chankhompi tampi'n jong amaho joh imuda tauvin ahi. Itobang a thiem hitam Ibobi le a strategist le policymakers ho hi!
5. Tangkun ho ahinchai chai uchu aban ipi um ding ham geellou khoh ahi. Tua eiho veeng a ima seilouva Tangkun ho chenna jousea nilhah leh kho asap uva akichatsah uhi kipa umlou tah ahi. TV programme khat "National Geographic Channel" kiti khu ivet leh Humpi khun sa anehkham khat bou adelji'n ahi.
6. Meilhei te'n Three Anti Tribal Bills ahinpouhdoh uva passed ahin bol loichel ujong chu isuhmil loulai diu ahie. Hiche ah chun Thinglhang mite jouse ihung pangkhom un ahileh amaho jong bolkhiel akisa thou uvin ahi. Tun vang athipdel tauvin, ILPS thu jong athip tai. Ahinlah aphat alhin phat leh hung gingdoh thou2 ding ahin, amasa a sang a hung khohsejo ding ahi ti iheuve. Meilhei ho hin step by step strategic plan achepi thei uve tihi isuhmil lou diu ahi.
7. Achung a kisei ho hi Kuki te'n Tangkun-Milong ahilou leh Meilhei ho lang a side lah ding tina hilou vin,* chihtheina saangpen a ikigin diu angaiye tina joh ahijoe. Hijeh chun press released bol ding hihen lang Kuki min a thu seina hijong leh ipi ka sei ding ham tihi eisang a mi dang ho hi hejo ding a gel a kidohto ji ngai ahi. Prime Minister jieng jong khun thu aseina ding a asei ding ho khu midang (IAS) ho'n apiehji ahibouve.
Thil khat ahungso a i-reaction hou hi akivetji leh "Ka pouhna sung a chu koi ka doh ding ham ti attitude umthim in akimu ji'n ahi. Ithusei hou ivet leh ei tobang mimol pen jeng in jong hoi isah lou tampi akimudoh thei jin ahi.
Note:- Kahin jihna a Naga tilouva Kacha Naga ahilou leh eiho kou dan a Tangkun-Milong kanti khu Nagaland Naga ho toh ka seitha nomlou jeh ahi. Nagaland a chu Kuki ho jana kipe nalai ahijeh in hiche thucheng kaman ahi
1. Sadar Hills district chu Tangkun-Milong te'n tin-le-ha tho a anadoudal jieh uva anakimu lou ahi. Alangkhat ah Meilhei hon jong eipieh noum dieh lou u anahikit e. Meilhei te chihna ti ding ha phatmo ti ding ham hiche Sadar district hi Kuki te le Kacha Naga ho tatona a man ding atiu ahi. Achaina a abol uchu Kut koun a thenso ding tia thenso louva CM in adalhah a NSCN/UNC ho jieh ahi ti angoh chu ahitai. Ahinlah eiho'n jong "vala in ka thaang kakihet tai," ati bang chun kinahna ding thu iseikit tapou vin, hijieh chun akinepnau alhung tapoi.
*2. Pathen in eiho ding chun apha lam2 eigelpih uvin ahi.* Milong-Tangkun ho jong politics sangtah ahinbol tauvin, ahung kilietsah jah tauvin ahi. Government of India in historic Framework of Agreement ahinnei uchun Ei Kuki te titah louvin Meilhei te jong a nervous leo tauvin ahi. Hijieh chun eiho'n jong bol loichel ding inei choum pouvin, Pathen a itaonau bou ikisonpi tauvin ahi. Hijeh chun Meilhei-Milong in ei noise laitah uvin mi kineosah ho Pathen chun ithum sang uva tamjo eipie tauvin ahi. Aum lou umsah Pathen chun aumsa jong alahmang thei ahi jieh in kilietsah khaget uhite. Asouh jouse hi Meilhei sang a chingjo Government of India in Naga te problems solved bolna ding a asosah ahilam jong iya ihet ham!
3. Tua hi kilietsah ham hoitho kitiho hi man louhiel ding ahi.* Mi kinah jong kipapi lou ding, hahsatna touh ho jong itaopih diu phattah chu ahi. Tu situation hi ivet leh Tangkun-Milong le Meilhei ho kikah a hi suhmil thei louva kinahna chan aphah u ahitai. Hinkho kilahpihtona chan abol lou vang uvin Tangkun ho kitoldohna gari 20+ kihallhahpih kiti chu aban ichan hungsouh ding hitam tihi lung olmo louthei ahitapon ahi. Meilhei ho hi ajonchih kit uvin, Milong (Zalengrong) ho hi ahabol beh kit pouvin ahi. Divide and Rule hung kipan ahiye ti muthei ahi.
4. Meilhei hon Tangkun ho hi aitih a bolchah ding anati jing u ahin, ahivang chun thinglhang miho apankhom ding kichat jieh a anakhongaijiu ahi. Tua hi amaho against a district mithai hop a agahhop ule Noney mite, Kajong mite, Kangpokpi mite, Pherzawl mite, Tengnoupal mite akipah chieh un NSCN(IM)/Tangkun ho akipah tapouve. Hijieh chun Meilhei titah louvin athinglhang mi chankhompi tampi'n jong amaho joh imuda tauvin ahi. Itobang a thiem hitam Ibobi le a strategist le policymakers ho hi!
5. Tangkun ho ahinchai chai uchu aban ipi um ding ham geellou khoh ahi. Tua eiho veeng a ima seilouva Tangkun ho chenna jousea nilhah leh kho asap uva akichatsah uhi kipa umlou tah ahi. TV programme khat "National Geographic Channel" kiti khu ivet leh Humpi khun sa anehkham khat bou adelji'n ahi.
6. Meilhei te'n Three Anti Tribal Bills ahinpouhdoh uva passed ahin bol loichel ujong chu isuhmil loulai diu ahie. Hiche ah chun Thinglhang mite jouse ihung pangkhom un ahileh amaho jong bolkhiel akisa thou uvin ahi. Tun vang athipdel tauvin, ILPS thu jong athip tai. Ahinlah aphat alhin phat leh hung gingdoh thou2 ding ahin, amasa a sang a hung khohsejo ding ahi ti iheuve. Meilhei ho hin step by step strategic plan achepi thei uve tihi isuhmil lou diu ahi.
7. Achung a kisei ho hi Kuki te'n Tangkun-Milong ahilou leh Meilhei ho lang a side lah ding tina hilou vin,* chihtheina saangpen a ikigin diu angaiye tina joh ahijoe. Hijeh chun press released bol ding hihen lang Kuki min a thu seina hijong leh ipi ka sei ding ham tihi eisang a mi dang ho hi hejo ding a gel a kidohto ji ngai ahi. Prime Minister jieng jong khun thu aseina ding a asei ding ho khu midang (IAS) ho'n apiehji ahibouve.
Thil khat ahungso a i-reaction hou hi akivetji leh "Ka pouhna sung a chu koi ka doh ding ham ti attitude umthim in akimu ji'n ahi. Ithusei hou ivet leh ei tobang mimol pen jeng in jong hoi isah lou tampi akimudoh thei jin ahi.
Note:- Kahin jihna a Naga tilouva Kacha Naga ahilou leh eiho kou dan a Tangkun-Milong kanti khu Nagaland Naga ho toh ka seitha nomlou jeh ahi. Nagaland a chu Kuki ho jana kipe nalai ahijeh in hiche thucheng kaman ahi